Totoro

Viime kesänä sain kauan toivomani Toro pehmoeläimen. Siskoni kaveri tei sellaisen minulle. Se tuli Kuopiosta asti ja muistan elävästi kun hain postipaketin. Ulkona satoi vettä kaatamalla. Minulla oli mukana punainen Alepakangaskassi, mutta ei ollut mitään mahdollisuuksia, että saamani laatikko olisi mahtunut siihen. Pahvilaatikko oli niin iso, että sitä piti kantaa molemmin käsin. Toisesssa kädessä oli iso sateenvarjo, jotta en kastuisi läpimäräksi.

Pääsin kuin pääsinkin kuivana kotiin ja eikun paketin kimppuun. Sieltä tuli joku maailman suloisin otus ikinä.

Suloinen eikö...

Levikset repee

Tulin eilen junalla Pasilasta rakkaan perheeni luokse Hyvinkäälle. Siskoni pitäisi huomenna lauantaina THE synttärijuhlat ystävilleen ja se ei olisi mitään ilman, että minua olisi kutsuttu. Olin minä hankkinut siskolleni pienen synttärilahjan ja kortin. Lahjana oli "korttivärityskirja". Värittämisen iloa ja väriä harmaaseen marraskuuhun. Siskoni sanoi, ettei ehkä edes raaski lähettää värittämiään kortteja kenellekkään mutta "who knows".

Käytiin tänään äitini kanssa tekemässä invaasio uudelleen avattuun Canyon- liikkeeseen. Molemmat löydettiin farkut. Minulle löytyi Levikset niinkuin otsikosta voi päätellä. Ne istuivat kun hansikas. Koko 27/30 oli ihan passeli. Eikä farkkuja tarvinnut edes lyhentää mikä on yllättävää. Kerrankin lahkeenmitta oli sopiva. :)

Kuvassa on myös Glitteristä aikoja sitten ostamani kultaiset lehtinappikorvikset.

Neulepaita H&M

Pitkähihainen t-paita

Farkut Levis Canyon 

Lenkillä

2. marraskuuta

Ulkona oli tosi kanis ilma eikä minua huvittanut mennä kuntosalille. Ajattelin käydä pitkästäaikaa lenkillä. Ulkona oli raikasta ja tuuli hieman ja mietin olisiko minun pitänyt laittaa panta korvieni suojaksi. Päästyäni metsään lenkkipolulle, niin siellä ei onneksi siellä ei tuullut. Välillä ihan vain kävelin ja nautin ihanasta säästä.

Tässä muutama kuva illan hienosta auringonlaskusta.

Kuvat on otettu parvekkeellamme.

Siskoviikonloppu

Lauantai 31.lokakuuta

Siskoni pääsi vihdoin minun ja poikaystäväni luokse yökylään. Suunnitelmamme oli käydä kirppareilla kiertelemässä. Jäähallinkirppis jäi taas kerran käymättä, mutta ehkä vielä joku toinen kerta. Kävimme Kaivarin Kanuunassa. Siskoni löysi sieltä hienon neuleen ja kaulakorun, jota oli toivonut useampi vuosi sitten. Sen ollessa silloin niin kallis niin taisi silloin jäädä sen takia kaupan hyllyyn. Nyt se taisi muistaakseni olla vain 5 euroa. Minä en löytänyt mitään itseäni kiinnostavaa.

Kun tulimme kotiin meillä molemmilla oli kiljuva nälkä. Olimme suunnitelleet tekevämme maailman parasta tomaattikeittoa ja spelttisämpylöitä. Kun keitto ja sämpylät olivat valmiit iskimme kiinni. Keitto oli ehdottomasti parasta tomaattikeittoa, jota olen koskaan syönyt.

Syötymme katsoimme Netflixistä, jonkun ilmaisen kauhuleffan. Minä kun en ole erityisemmin kauhuleffojen ylinystävä, niin oli melkein kokoajan peiton takana piilossa. :) Leffan loputtua katsoimme muutaman jakson Gleetä, jonka jälkeen teimme siskolleni sängyn sohvalle ja pelasimme korttia. Pian menimme molemmat nukkumaan.

Sunnuntai 1. marraskuuta

Tänään suunnitelmamme oli käydä Konepaja Bruno nimisellä kirppiksellä. Oltiin paikalla kirppiksen aukioloaikana klo. 11:00. Halli oli tupatentäynnä ihmisiä ja käytävät ahtaat, kun ihmiset menivät erisuuntiin. Tuolla oli siis mahdoton jäädä tutkailemaan rekkejen tarjontaa. 23. minuutin jälkeen päätimme luovuttaa ja lähteä odottamaan ratikkaa. Keskustassa käytiin kiertämässä pari vaatekauppaa, josta Espritiltä löysin tosi kivan puseron.

Meidän oli tarkoituksena ehtiä tennispalatsiin 13:30 alkavaan elokuvaan, joten meille tuli hieman kiire ruokailujen kanssa. Lähdettiin ostamaan Stokkalta salaatit. Sitten vasta huomasin, ettei siellä enään ollutkaan sitä kahvilaa, jossa olisi pystynyt syödä salaattinsa vaan se oli remontissa.Käytiin Kampin K-Supermarketissa ostamassa vähän leffanaposteltavaa ja juotavaa. No kun oltiin ostettu liput elokuvaan Tale of tales kävimme syömään salaattiannoksiamme. Aikaa oli vain 10 minuuttia ennen leffan alkua. Vedimme salaatit ennätysajassa ja pian jo istuimme katsomassa elokuvaa.

Elokuvan jälkeen siskoni piti lähteä takaisin kotiinsa. Mentiin Helsingin päärautatieasemalle ja etsimme kioskista molempia kiinnostavan aikakauslehden. Meni hänen seurakseen samalla junalla ja jäin itse pois junasta Pasilassa.

Samulista sekaisin

21. lokakuuta kävimme vanhempieni ja isosiskoni kanssa katsomassa Samuli Edelmania Lahden Sibeliustalolla. Päälläni oli tummansininen collegemekko. Äitini oli tehnyt minulle ranskalaisetletit.

Pian kello olikin jo 19:00 ja Samuli aloitti. Ensimmäisen puoliajan hän esitti isänsä kirjoittamia runoja laulun muodossa mukaan lukien Whilliam Seakspere. Minä ja siskomme emme olleetkovin vakuuttuneita ja toivoimme, että väliajan jälkeen tulisi Samulin tuotantoa.  Harmi, kun emme olleet tilanneet mitään syötävää väliajalle ja minulla oli jo kamala nälkä. Äidillä oli yksi pala suklaata laukussaan jota minä sitten natustin ja join vettä päälle.

Pian väliaika päättyi ja Samuli aloitti. Yksi kappale taisi olla sellainen, jota en ainakaan muista koskaan kuulleeni. Tunnelma oli erinomainen ja päästiihän me jopa "tanssahtelemaankin". sen kappaleen Ja toivomani "Tähtipölyä" kappalekin kuultiin. Viimeinen kappale oli Vain elämää 4. kaudelta versio Vesa-Matti Loirin kappaleesta "Väliaikainen". Oltaisiin odotettu  versiota Apulannan "Teit meistä kauniin kappaleesta".

Tässä asu konsertin jälkeiseltä päivältä.

                                     collegemekko Zalando
                                     kaulakoru Zara Lontoo